Lämpöenergiaa lähimetsistä - mutta mistä löytyisi polttopuupalsta?

Polttopuuntekeminen on monelle hyvä harrastus, jossa kunto kohenee ja mieli virkistyy.  Bonuksena tulee vielä säästöä energiakuluihin, kun talvipakkasilla voi sytyttää takassa omatekemät klapit.

Suomessa on n. 740 000 metsänomistajaa, useat siis tekevät polttopuunsa omasta metsästä.  Kaikilla kiinnostuneilla ei kuitenkaan omaa metsää ole, sopivat palstat on silloin etsittävä muualta. Yksinkertaisin tapa on katsella ympärilleen, ja sitten mieluisan työmaan löydettyään selvittää omistaja ja kysyä lupa. Kunnilla ja kaupungeillakin on usein tarjolla sopivia palstoja. Monesti metsän omistajalle on hyötyä polttopuiden keräämisestä, joten sopimukseen voi päästä ilman rahaakin. Lihasvoimin koottavat puut olisi hyvä löytyä ajoteiden varsilta tai sitten sopia kuljetuksesta sopivaa kalustoa omistavan isännän kanssa.

Millainen puu joutaa polttopuuksi?

Metsistä korjataan muuhun jalostukseen kelpaamaton puuaines yhä useammin teollisuuden energiakäyttöön. Harvennusalueilla tehdään kuitenkin myös ennakkoraivauksia, jolloin kuitupuuta pienemmät puut kaadetaan maahan. Tällainen harvennusalue on ehkä kaikkein parasta polttopuiden kokoamisen kannalta. Rangat on helppo karsia vaikka vesurilla, ja omat polttoainekustannukset pysyvät minimissä. Teiden varsille, peltojen reunoille ja taimikoihin kasvaa nopeasti lehtipuita, jotka on joka tapauksessa raivattava pois.  Selkeiden alueiden raivaus ei vaadi metsänhoidollista ammattitaitoa, joten metsänomistajan on helppo luvata urakka tuntemattomallekin tekijälle. Kokemuksen karttuessa metsässä voi tehdä myös harvennushakkuita, kunhan siihen saa omistajalta luvan. Kovin isoja alueita ei kuitenkaan kannata harrasteena ottaa. Ensiharvennuksessa poistettavan puun määrä hehtaarilta voi olla jopa 70 kiintokuutiometriä, josta tulisi n. 175 kuution klapikasa.

Polttopuiksi kelpaavat myös lahovikaiset ja pystyyn kuivuneet havupuut. Lämpöarvo ei ole yhtä hyvä kuin tuoreena kaadetussa koivuklapissa, minkä huomaa jo puiden painosta. Pinokuutiometri kuivaa koivuklapia vastaa energiasisällöltään 1700 kWh sähköä.

Näin teet polttopuita metsäpalstalla

Lisää tietoa polttopuista ja puun polttamisesta: www.mottinetti.fi


Saarekkaat ovat lämmittäneet jo yli 30 vuotta lähimetsien puilla

- Muutimme nykyiseen kotiimme -82, josta lähtien olen kerännyt lämmitysenergian lähimetsistä. Omaa metsää ei ole, mutta omistajien kanssa on yhteinen intressi. Metsät tarvitsevat hoitoa ja minä polttopuita. Työn ja puun arvo on suunnilleen sama, kertoo Markku Saarekas.- Alkuvuosina työkaluina oli oikeastaan vain kirves ja moottorisaha, jolla myös pätkin puut. Nyt olen lainannut kylältä klapikonetta ja ajanut puut itse muutama vuosi siten hankitulla traktorilla. Käsityötä on tosin vieläkin aika paljon, joten kehiteltävää riittää. Puut kuivuvat keväällä kasoissa kuormalavojen päällä, liiteriin pinoamme ne kesällä. Meillä on ”kaksikamarinen” puuliiteri, jossa puut saavat kuivua ylivuotisiksi ennen käyttöä. 

Lue seuraavaksi

Ota tehot irti kiertoilmauunista

Esilämmitys säästää moottoria ja polttoainetta

Näin löydät sen oikein lampun